Tuusulanjärven ympäriajo

Käpylän Dynamon ensimmäinen pyöräretki suuntautui klassiseen kulttuurimaisemaan pääkaupunkiseudun pohjoispuolelle. Syksy uhkasi jo näyttäytyä elokuun lopussa, mutta onneksemme sunnuntaina oli 20 celsius-astetta eli lämmin aurinkoinen ajosää.

Lähtöryhmiä oli kaksi joista ensimmäinen lähti Käpylästä kohti Tuusulaa klo 11 ja toinen ryhmä klo 12. Ensimmäiseen ryhmään nopeudeksi oli budjetoitu 15-17km/h, mutta matka taittui lopulta nopeudella 20km/h. Reitti kulki pitkin Vantaanjoen rantaa lentoasemalle jonka jälkeen suoraan viivasuoraa vanhaa tuusulantietä. Hitaalla ryhmällä jäi jopa ylimääräistä aikaa tehdä pieni sakkokierros Myrtinojan kautta ennen kuin saavuttiin Tuusulan keskustaan jossa oli sovittu tapaaminen klo 13. Nopea ryhmä saapuikin heti vähän yhden jälkeen, mukanaan muutama Korsoon junalla saapunut polkija. Osallistujamäärä yllätti todenteolla kun Dynamo sai ensimmäiselle retkelleen 15 pyöräilijää! Osa viimeisteli eväshankinnat lähikaupasta ennen kuin polkastiin ympäriajo käytiin.

Lähdimme kiertämään Tuusulanjärveä myötäpäivään. Kuulin myöhemmin, että järvi olisi suositeltu kiertämään vastapäivään. Hyväkuntoinen pyörätie ei harmillisesti kulkenutkaan niin rannassa, että olisi ajaessa voinut ihailla järvimaisemaa. Silloin tällöin järvi kuitenkin pilkahti omakotitalojen tai peltojen välistä. Järven pohjoispuolella sijaitsevan Järvenpään ohitimme päinvastoin rantaviivaa hipoen. Kaupunki ilmeisesti alleviivaa nimeään järven päällä olevalla suihkulähteellä. Pyörätie kulkee itärantaa pitkin ensiksi sibeliuksenväylää muuttuen myöhemmin järvenpääntieksi, jonka varrella sijaitsee Sibeliuksen Ainola. Vähän ennen puoliväliä Järvenpääntiestä erkanee kuitenkin Rantatie, jonka varrella sijaitsee Tuusulanjärven kulttuurin kehto.

Päätimme polkaista ensiksi syömään Majatalo Onnelaan, josta olimme etukäteen varanneet lounaan. Kassalla saimme tingittyä ryhmäalennuksen 15 euron lounaasta, joka ei ollut kummoinen siitä huolimatta, että osa ryhmästä sai tuoreita marjoja jälkiruokaansa. Keittiö oli myös mokannut perunan suhteen joka pääsi loppumaan kesken. Onneksi taitava henkilökunta paikkasi tilanteen lämmittämällä sitä lisää ja tarjoilemalla suoraan terassille. Ravintolasta sai myös olutta mikä maistui hyvin aurinkoisella, tuulettomalla terassilla.

Ruokailun jälkeen pyöräilimme pienen pätkän takaisin pohjoiseen ajatuksena tutustua Halosenniemeen. Hurautimme pyörillämme suoraan niemen kärkeen kuulemaan, että sinne ei saisi ajaa pyörillä. Täten päätimme tutustua rakennukseen vain ulkopuolelta ja suunnata sen sijaan Aleksis Kiven kuolinmökille. Vaatimattomalta tönöltä suuntasimme nokan kohti Helsinkiä. Osa paluumatkasta ajettiin yhdessä, osa pienemmissä ryhmissä.

Kokonaismatkaa tuli noin 80 kilometriä, jonka polkemiseen käytimme piirun verran yli 4 tuntia.